Aivan lyhyesti teemablogipäivän johdosta:

Kristinuskon mukaan Jumala sovitti synnit, ikäänkuin antoi anteeksi oman tuomionsa kärsimällä sen itse.

Miksi osa ateisteista toimii samoin? Tarkoitan sitä asennetta, että "joo, minunhan se syy oli kun en sanonut selvästi" tai "kun en tehnyt itse" tai "kun jätin tekemättä sen-ja-sen". Se on jonkinlaista kristillisen armon peliä: Ei voi hyväksyä asian unohtamista, mutta ei rankaisekaan, vaan ottaa syyllisyyden itselleen.

Lue koko blogi