Suosituimmat tietoa uskonnottomuudesta

Uskonnoton etiikka PDF Tulosta Sähköposti
Vanhastaan on väitetty, että ilman uskontoa ei ole moraalia. Jos ihmisille ei anneta suoria käskyjä kuinka toimia, niin elämä menee pelkäksi hulinaksi ja rikollisuus rehottaa. Tämä ajatusrakennelma lähtee olettamasta, että ihminen on täysin kykenemätön elämään moraalisesti ilman ylhäältä annettuja ja uskonnolla ideologialla perusteltuja käskyjä ja normeja. Kaikissa uskonnoissa on monenlaisia sääntöjä, miten elää säädyllinen ja kunnollinen elämä. Näiden sääntöjen ja ohjeiden kerrotaan olevan jonkin viisaan ja metafyysisen olennon oivalluksia, jotka sitten on kerrottu ihmisille. Koska käskyt, säännöt ja ohjeet ovat jumalallisia, on niitä vastaan rikkominen kapinointia tuota jumalaa vastaan.

Uskonnoille tyypillinen moraalikäsitys johtaa helposti hyvin mustavalkoiseen maailmaan, jossa moraalin piiriin päästetään vain ne ihmiset, elämänmuodot ja tavat, jotka aikoinaan pyhissä kirjoituksissa hyväksyttiin. Uskontoon perustuva moraali ei mahdollista ihmiskäsityksen ja arvojen muuttumista, mikä on hyvin nähtävissä vaikeutena hyväksyä homoseksuaalinen rakkaus rakkauksien muotojen joukkoon.

Ihminen on moraalinen eläin


Nykytietämyksen mukaan ihminen kykenee joihinkin moraalisiin päätelmiin aivan luonnostaan, eli ihmisen biologia ja psykologia estää ihmistä tekemästä tiettyjä epämoraalisena pidettyjä tekoja. Tästä hyvänä esimerkkinä on sukurutsan välttäminen. Eläimille, ihminen mukaan luettuna, on muodostunut evoluution kautta sisäsiittoisuuden kammo. Tämä on hyvin luonnollista, koska lähisukulaisten kanssa pariutuminen aiheuttaa suuren vaaran periä vaarallisia ja jopa tappavia geneettisiä vikoja. Luonnon valinta on toiminut tässä tapauksessa niin, että jäljelle jatkamaan ihmisen sukua ovat jääneet ne, joilla on taipumus pariutua omaa lähipiiriä kauempaa. Tässä tapauksessa ei suoranaisesti voitaisi puhua moraalista, koska sukurutsan välttäminen on johdettavissa ihmisen biologiasta. Raamatussa kerrotaan, että Mooses kielsi sekaantumasta lähisukulaisiin - kohta, jonka kristityt väittävät osoittavan uskontonsa ylivertaisuuden. Tässä tapauksessa Mooses on vain kirjannut itsestäänselvyyden, eikä siitä voida antaa sen kummempaa kunniaa.

Uskonnottoman moraalin mahdollisuus


Kaikkia moraalisia ohjeita ei tietenkään voida perustella ihmisen biologiasta ja psykologiasta lähteviksi. Tarvitaankin jokin mekanismi, joka mahdollistaa sellaisen moraalisen normiston muodostumisen, joka palvelisi mahdollisimman hyvin mahdollisimman suurta joukkoa ihmisiä ja muita elämänmuotoja.

Uskonnoton moraali muodostuu aina ihmisten kautta ja vuorovaikutuksessa. Näin ollen moraalinormiston muodostuminen esille tulleisiin tilanteisiin ja asioihin kestää aina oman aikansa ja saattaa kääntyä alkutilanteen vastakohdaksi. Asia, jolle ollaan muodostamassa normistoa on luonnollisesti alussa vieras, eikä siihen osata ottaa lopullista tai edes hyvää kantaa. Asiaan tutustuminen ja sen tutkiminen ja siitä keskustelu luo käsityksen, mihin suuntaan moraalista normistoa tulee kehittää. Uskonnoton moraali on aina siinä hetkessä oleva ja vain niillä reunaehdoilla pätevä, jotka ovat vallitsevia siinä hetkessä. Tiedon lisääntymisen ja pohdinnan tulee antaa vaikuttaa moraaliseen koodistoon, näin se päivittyy vastaamaan uutta tilannetta.

Toimiiko uskonnoton moraali käytännössä?


Hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka moraali voidaan muodostaa alussa uudelle ja vieraalle asialle, on suhtautuminen tupakkaan. Tässä asiassa on tapahtunut täydellinen suunnan muutos vuosien varrella.

Tupakka tuli Eurooppaan löytöretkeilijöiden mukana ja aluksi tupakan polttamista pidettiin jopa terveyttä edistävänä ja sillä yritettiin torjua vaarallisia tauteja, kuten paiseruttoa. Vähitellen kuitenkin huomattiin, että tupakan poltolla ei ole terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Tupakan polttoa saatettiin kritisoida epäsiistinä tapana, mutta kukaan ei ilmeisesti tullut ajatelleeksi, että tupakan savu on vaarallista sekä polttajalle että sivullisille.

Toisen maailmansodan jälkeen saatiin tutkimustietoa, joka osoitti, että tupakoinnilla ja keuhkosyövällä on syy-seuraussuhde. Kun huomattiin, että tupakansavu on vaarallista sivullisille, tuli tarve rajoittaa tupakanpolttoa työpaikoilla ja ravintoloissa. Nykyisin tupakalla on hyvin huono maine ja tupakanpolttoa tullaan tulevaisuudessa rajoittamaan entisestään.